Tämä kuva on viiden vuoden takaa, mutta se tuo tänään unelman koiranpennuista. Eilisen uupumuksesta ja tämän päivän juttutuokioista.Kun vielä kerran nauttisin pikkukoirista, onhan se suuri urakka ja hirveän vastuullinen , haastava, kodin löytyminen ja onnellisen elämän sekä ihmiskontaktin kohtaaminen. Mahdollistako ?
Tänään , hoy, olen valmis siihen, estoy listo para ello. Odotan maaliskuuta kuin kuuta nousevaa.

Tänään sitten markkinoilla kärry ajelua, sitten vielä rantakadulla, kiva kun tytöt jo aamulenkillä viimeistään muistaa kun näkevät kojujen rakennusta että kohta mennään. Vaikka ihmiset puuttuvat heidän rauhaan , silittävät ja "lässyttävät" heille, moni kysyy saako ottaa kuvan mutta moni ottaa kysymättä..Maravilloso, hermoso, muy bien, mulle sanotaan, mutta kuulen myös selän takaa tuttua puhetta "voi helvetti"..Yleensä englantilaiset, espanjalaiset, saksalaiset joille kertonut että kärryt on saksalaista valmistetta..Kaikkein hienointa tuolla esiintymisessä on se iloinen nauru minkä saamme aikaan, nauru on niin hersyvää eikä sillä ole minulle mitään väliä iva-vaiko ilo, minkä saamme aikaan.
Sunnuntai, Domingo, Sonntag, Sunday,,7.2. 2016Katu suljettu autoilulta, kello 12 lähdemme katselemaan kulkuetta, wau, kauniita asuja sekä taideteoksia jotka on huolella valmistettu ja entäs se musiikki, suuret kaijuttimet katujen kulmissa saavat sen soimaan joka soluun eikä liikkumatta pysty seisomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti